Amerikkalaisen tytön tuolla puolen

Mysteeri: lampeen hukkunut amerikkalaisteini takapajuisessa tuppukylässä maailman toisella laidalla, tyttöjen välistä ystävyyttä, kasvukipuja, sekä leikkeihin liukeneva todellisuus. Jo ensitutustumisella lankesin oitis Seudun – sen pysähtyneen tuppukylän – upottavaan maaperään ja aloin vajota. Paluuta ei ollut. Pohjoismaiden arvostetuimpiin kirjailijoihin lukeutuvan Monika Fagerholmin palkittu Amerikkalainen tyttö –romaani ja Iida Hämeen-Anttilan teoksen pohjalta dramatisoima näytelmäteksti ovat kaikella kutkuttavuudellaan ja synkkyydellään antaneet treenikauden aikana työryhmäläisille varsin hurjaa kyytiä: hupirannekkeella on päässyt niin maailmanpyörän, kuin kummitusjunankin vietäväksi.

Amerikkalaisen tytön parissa vietettyjen iltojen jälkiä luonnosvihkoni sivuilla.

Seudun tyttöjen ja naisten mutkikas ja solmuisa sielunmaisema näyttäytyy rooliin upottautuvalle yhtäaikaa kauniina ja hirvittävänä, mutta ennen kaikkea se tuntuu  kovin tutulta. Roolihahmoihimme ja näytelmän teemoihin tutustuessamme olemme kohdanneet tunteita, joihin samaistuminen on ollut helppoa: vapauden kaipuu, uteliaisuus, hämmennys ja halu, toive jostain suuremmasta. Lisäksi naiseuteen yhtälailla liittyvät, mutta kiellettyinä kätketyt, vimmaisesti esiin puskevat levottomuus, yksinäisyys, pelko, aggressio ja väkivalta vuotavat tarinan tyttöjen ja naisten sisuksista kuin puistattavana äänettömänä huutona.

Omien kokemusten hyödyntäminen roolityöskentelyssä on sekä antoisaa, että hämmentävää, sillä se saattaa toisinaan nostaa esiin yllättäviäkin sympatioita hahmoja kohtaan, sekä parhaimmillaan opettaa näyttelijälle jotain hänestä itsestään. Oma roolihahmoni, Rita Rotta painiskelee nuorelle naisenalulle tyypillisten tuntemusten kanssa: näköalattomuus, turhautuneisuus, halu itsenäistyä ja levottomuus, jonka hidastettuna filminä silmien edessä kiemurteleva kotipaikka ja sen traagiset tapahtumat saavat aikaan. Kamppailu kyynistymistä, syyllisyyttä ja täydellistä lamaantumista vastaan synnyttävät Ritassa vimmaisen vapauden kaipuun. Tuo kaipuu on aikoinaan huutanut minunkin sisälläni niin kovaa, että lähdin pois omalta henkilökohtaiselta Seudultani.

Miten käy sisältä särkyneille tytöille? Pääseekö Seudulta koskaan pois? Amerikkalainen tyttö on johdattanut koko työryhmän matkalle tyttöyden pimeälle puolelle. Nyt kun ensi-iltaan on enää vajaat kaksi viikkoa, seisomme jo hengitys vapisten, käsi mielen pölyttyneimmän komeron ovenkahvaa pelokkaan uteliaasti hipelöiden. Hyvin pian uskaltaudumme kurkistamaan sisään.

Teksti ja kuva: Jenna Rauvala

AMERIKKALAINEN TYTTÖ

Käsikirjoitus: Monika Fagerholm

Ohjaus: Riku Suonio

Dramatisointi: Iida Hämeen-Anttila

Ensi-ilta 6.4.2017, LA 8.4. klo 13, SU 9.4. klo 15, SU 9.4. klo 19, KE 12.4. klo 19, LA 15.4. klo 13, SU 16.4. klo 15, KE 19.4. klo 20, TO 27.4. klo 19, KE 3.5. klo 19, TO 4.5. klo 19, LA 6.5. klo 13, SU 7.5. klo 15, SU 7.5. klo 19

Varaa lippusi täältä