Mysteeri: lampeen hukkunut amerikkalaisteini
takapajuisessa tuppukylässä maailman toisella laidalla, tyttöjen välistä
ystävyyttä, kasvukipuja, sekä leikkeihin liukeneva todellisuus. Jo ensitutustumisella
lankesin oitis Seudun – sen pysähtyneen tuppukylän – upottavaan maaperään ja
aloin vajota. Paluuta ei ollut. Pohjoismaiden arvostetuimpiin kirjailijoihin
lukeutuvan Monika Fagerholmin palkittu
Amerikkalainen tyttö –romaani ja Iida Hämeen-Anttilan teoksen pohjalta
dramatisoima näytelmäteksti ovat kaikella kutkuttavuudellaan ja synkkyydellään antaneet
treenikauden aikana työryhmäläisille varsin hurjaa kyytiä: hupirannekkeella on
päässyt niin maailmanpyörän, kuin kummitusjunankin vietäväksi.
Amerikkalaisen
tytön parissa vietettyjen iltojen jälkiä luonnosvihkoni sivuilla.
Seudun tyttöjen ja naisten mutkikas ja solmuisa
sielunmaisema näyttäytyy rooliin upottautuvalle yhtäaikaa kauniina ja
hirvittävänä, mutta ennen kaikkea se tuntuu kovin tutulta. Roolihahmoihimme ja näytelmän
teemoihin tutustuessamme olemme kohdanneet tunteita, joihin samaistuminen on
ollut helppoa: vapauden kaipuu, uteliaisuus, hämmennys ja halu, toive jostain
suuremmasta. Lisäksi naiseuteen yhtälailla liittyvät, mutta kiellettyinä
kätketyt, vimmaisesti esiin puskevat levottomuus, yksinäisyys, pelko, aggressio
ja väkivalta vuotavat tarinan tyttöjen ja naisten sisuksista kuin puistattavana
äänettömänä huutona.
Omien kokemusten hyödyntäminen roolityöskentelyssä on
sekä antoisaa, että hämmentävää, sillä se saattaa toisinaan nostaa esiin
yllättäviäkin sympatioita hahmoja kohtaan, sekä parhaimmillaan opettaa
näyttelijälle jotain hänestä itsestään. Oma roolihahmoni, Rita Rotta
painiskelee nuorelle naisenalulle tyypillisten tuntemusten kanssa:
näköalattomuus, turhautuneisuus, halu itsenäistyä ja levottomuus, jonka
hidastettuna filminä silmien edessä kiemurteleva kotipaikka ja sen traagiset
tapahtumat saavat aikaan. Kamppailu kyynistymistä, syyllisyyttä ja täydellistä
lamaantumista vastaan synnyttävät Ritassa vimmaisen vapauden kaipuun. Tuo
kaipuu on aikoinaan huutanut minunkin sisälläni niin kovaa, että lähdin pois
omalta henkilökohtaiselta Seudultani.
Miten käy sisältä särkyneille tytöille? Pääseekö
Seudulta koskaan pois? Amerikkalainen tyttö on johdattanut koko työryhmän
matkalle tyttöyden pimeälle puolelle. Nyt kun ensi-iltaan on enää vajaat kaksi
viikkoa, seisomme jo hengitys vapisten, käsi mielen pölyttyneimmän komeron ovenkahvaa
pelokkaan uteliaasti hipelöiden. Hyvin pian uskaltaudumme kurkistamaan sisään.
Teksti ja kuva: Jenna Rauvala
AMERIKKALAINEN TYTTÖ
Käsikirjoitus: Monika Fagerholm
Ohjaus: Riku Suonio
Dramatisointi: Iida Hämeen-Anttila
Ensi-ilta 6.4.2017, LA 8.4. klo 13, SU 9.4. klo 15, SU 9.4. klo 19, KE 12.4. klo 19, LA 15.4. klo 13, SU 16.4. klo 15, KE 19.4. klo 20, TO 27.4. klo 19, KE 3.5. klo 19, TO 4.5. klo 19, LA 6.5. klo 13, SU 7.5. klo 15, SU 7.5. klo 19
